lauantai 20. helmikuuta 2016

wanhat 2016














Oon jo aikoja sitten huomannut, kuinka vähän aikaa yksittäiset tapahtumat elämässä kestääkään. Tapahtuman merkityksen suuruudella ei oo mitään vaikutusta sen varsinaiseen kestoon – aika ei todellakaan pysähdy, eikä edes hidasta tahtiaan. Olipa kyseessä aivan tavallinen koulupäivä tai jokin suuri, kauan odotettu juhla, ne voivat kestää täsmälleen saman verran, ja niitä seuraa päivä, jolloin kaikki on takanapäin.

Mulla on nyt vähän samanlainen fiilis wanhoista. Se on aina ollut tapahtuma, josta puhuttiin tulevassa aikamuodossa: "Sitten, kun mä tanssin wanhat...", "Toivon, että mun wanhojen päivänä..." jne.
Nyt ne on kuitenkin ohi. Ne meni, eikä niitä tule uudestaan. Mun on aina jälkeenpäin vähän vaikea kunnolla sisäistää tällaista. Jotain vaan valmistelee ja suunnittelee niin monta päivää, viikkoa – jopa kuukautta – ja sitten se on ohi parissa päivässä. Nautin jopa joulun odotuksestakin vähintään saman verran kuin itse joulusta, sillä siinä itse odottamisen fiiliksessä on niin paljon kaikkea. Jouluna taas se juhla on juuri nyt ja parin päivän päästä ei enää ookaan sitä lähestyvää joulua, jota odotella, ennen kuin vuoden päästä.

Mun wanhat on kuitenkin nyt tanssittu, eikä vuoden päästä tule uusia tansseja samalla tavalla kuin joulujen tapauksessa. 
En tosiaan sano, että mua harmittaa. Enää ei tarvitse stressata, ehtiikö oppia tanssit, astuuko joku mekon päälle tanssien aikana tai ehtivätkö tilaamat korut saapua ajoissa. Pientä haikeutta siinä kuitenkin on. Ei enää harkkoja eikä sen hetken odotusta, että pääsee noinkin nättinä kouluun.

Oon kuitenkin tyytyväinen siihen, miten kaikki meni. Mekko tippuili ekana päivänä välillä pahastikin päältä ja tokankin päivän lopussa toinen olkaimista, jotka yön aikana kiinnitettiin, meni rikki. Sen voin kuitenkin sanoa, etten tosiaan tule muistamaan noita asioita vuosien päästä tansseja muistellessani. Mä näytin just siltä, miltä halusinkin, ja ennen kaikkea mulla oli hauskaa. Oon onnellinen siitä, että ehdin viime hetkillä saada itelleni parin ja että lukiossa on mahdollisuus tällaiseen ihanaan tilaisuuteen. 
Tästä on hyvä aloittaa viimeinen lukiovuosi.

10 kommenttia:

  1. Aaa rakastan tota sun mekkoa ja oot niin nätti! ;_; ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitti omg ♡ iteki oon tosi tyytyväinen siihen, hehee :'D

      Poista
  2. TOI SUN MEKKO♥.♥ itse tanssin vanhat viime vuonna! jään lukijaksi!

    http://mydayblogfin.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  3. Ihana ♥ Ja ää niin huikee teksti!! Sulla oli ihana mekko :o!

    VastaaPoista
  4. Ihana postaus ja tiivisti omiakin tuntoja wanhoista hyvin! :)
    http://sannajahepat.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  5. Siis toi sun mekko!! Oon aivan rakastunut siihen! Toi väri on aivan täydellinen ja sopii sulle älyttömän hyvin. Oon nyt vähän kateellinen tosta sun mekosta D:

    VastaaPoista